lighthouse1

❥ LETTER


RAUMALTA RIFIFIIN

Vuonna 2006 istuin New Yorkin East Villagessa pikkuruisella komediaklubilla nimeltä Rififi. Paikka täyttyi ihmisistä ja iloisesta puheensorinasta samalla kun jännityksellä siemailemani cocktail väheni vähenemistään. Vähät tiesin siitä, että aivan muutamien minuuttien ja metrien päässä odottaisi kokemus, jonka jälkeen raumalaistytön elämässä mikään ei olisi enää entisensä.

Ensimmäinen livenä näkemäni burleskishow kikihawaiji2wwwStarshine Burlesque piti sisällään huonon ja hyvän maun rajoilla keikkuvia yleisökilpailuja, räävittömän nunnan latelemaa terävistä terävintä huumoria, spektaakkeliksi paketoitua d-i-y-asennetta, mutkatonta seksuaalisuutta ja iih! niin jännittävää alastomuutta! Illan esiintyjäkaartiin kuuluivat tekijät kuten Little Brooklyn sekä Miss Rose Wood, joiden karisma ja kekseliäisyys inspiroivat ja vetoavat minuun yhä edelleen.

Koko edellisillan hykerryttävä ihmisyyden ja olemassaolemisen kirjo pyörremyrskynä ajatuksissa suuntasin seuraavana päivänä baariin, jonka ohjelma lupasi burleski- ja kabareesävytteistä elävän mallin piirustusta. Miten vapauttava kokemus Dr. Sketchy’s Anti-Art-School olikaan ihmiselle, joka taidekoulun aikana piirsi viikkotolkulla rypistetyn muovimukin valoja ja varjoja! Hyödyllistä tosin sekin. Mutta vielä huumaavampaa oli ikuistaa menomusiikin tahdissa mitä herkullisimpia piirustusmalleja, itse Molly Crabapple mukaan lukien, huikeissa meikeissä ja kostyymeissä!

JOTAIN ON TEHTÄVÄ!

Kaiken tuon ilon, vapauden huuman, hetkessä elämisen ja ränttätänttähurlumhein jälkeen ei ollut mahdollista jäädä pohtimaan sitä, miksei meillä täällä ole vastaavaa. Asialle oli tehtävä jotain! Mitä nopeammin, sen parempi!

Ensi töikseni kotiin palattua kaivoin naftaliinista Kiki Hawaijin; menneisyyden kumppanin antaman nimen, josta syntyi oma burleskihahmoni. Löin päät yhteen Bettie Blackheartin ja Frank Doggensteinin kanssa. Yhteistyössä syntyivät kotimaisen burleskiskenen peruskivet kuten Dr. Sketchy’s Anti-Art-Schoolin Suomen sisarkoulu, uusien tulokkaiden ilta New Comer’s Night (nyk. Burlesque Blossoms), Helsinki Burlesque Festival ja kotimaisen burleskiopetuksen kattojärjestö Burleskinstuutti. Omat rakkauden hedelmäni Turku Burlesque, Turku Burlesque Weekend ja burleskizine Paljettipommi kypsyivät puolestaan vuodesta 2010 eteenpäin.

VIEHÄTYSVOIMAA…

Kun katson taaksepäin, voin sydän ilosta läikähdellen sanoa olleeni mukana kotimaisen burleskitaiteen synnyssä ja nuppuun puhkeamisessa. Uusia esiintyjiä, tapahtumia ja tekijöitä pulpahtaa pintaan koko ajan lisää ja samalla monet alkuperäisistä, pienenpienistä piireistä luovat merkittävää uraa kotimaan lisäksi myös kansainvälisesti.

pineppaleparadiseMutta silti, kohta kymmenen vuoden jälkeen, minun on edelleen vaikea ladella apteekin hyllyltä, mikä burleskissa viehättää. Ja uskokaa pois, kyllä viehättää – mutta niin perinpohjaisesti, ettei yksinkertaista selitystä noin vain löydy. Itselleni burleski merkitsee ennenkaikkea taiteen ja viihteen, todellisuuden ja fantasian eriskummallista yhteenkietoutumaa, jossa jokainen voi itse valita ja päättää minkälainen on ja tuoda sen näkyväksi niin kauniisti tai groteskisti kuin haluaa.

Burleski on omien ja yleisten rajojen riemukasta ylittämistä ja parhaimmillaan täyttä tykitystä koreaan pakettiin käärittynä! Sekä tapahtumiin että yksittäisiin esityksiin kudotut, kehollisin keinoin kerrotut tarinat ja kimallukseen verhottu seksuaalisuuden ja sukupuolen politiikka ovat olemassaolon riemun, vastuullisen valinnanvapauden ja monenkirjavan ihmisyyden hersyviä manifesteja. Burleski on antanut paljon, mutta myös ottanut – yhtäkaikki, en halua ajatella, että olisin valinnut toisin.

Rakkaudella,
Kiki Hawaiji

Otsakekuva © Suvi Kukka Kärkkäinen – Suvi2K

Please follow and like us: